Tietoa säätiöstä

Säätiön tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on tukea ja avustaa lohjalaisten lasten ja nuorten aineellista, henkistä ja terveydellistä toimeentuloa, kehitystä ja opiskelumahdollisuuksia. 

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla hallituksensa harkinnan mukaan joko anomuksesta tai omasta aloitteestaan avustuksia, apurahoja ja stipendejä suoraan niiden tarpeessa oleville lapsille tai nuorille itselleen tai alan oppilaitosten kautta tai sellaisenaan yhdistysten, yhteisöjen tai projektien kautta, joiden tarkoitusperät ovat sopusoinnussa säätiön tarkoituksen kanssa.

1. Perustaminen (1944)

Lohjan Naisten Lastenavustussäätiö perustettiin 15.11.1944, aikana jolloin Lotta Svärd -järjestöä oltiin lakkauttamassa ja paikalliset varat uhkasivat päätyä valvontakomission tai valtion haltuun. 

Tavoitteena oli pelastaa Pohjois-Lohjan lottien huomattavat varat ja suunnata ne pysyvästi lohjalaisten lasten ja nuorten hyväksi.

Perustaminen tehtiin “hiljaisuudessa ja sammutetuin lyhdyin”. Säätiön säännöt hyväksyi oikeusministeriö 22.12.1944, ja Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä säätiö on 12.2.1945. Alkupääoma oli 60 000 markkaa käteisenä ja arvopapereina.

2. Perustajat ja heidän taustansa

Säätiön perustamiskirjan allekirjoittivat:

• Sara van der Pals, Pohjois-Lohjan lottien puheenjohtaja

• Aino Candolin, tuomiorovastin rouva

• Maija Auvinen, kauppiaan rouva

• Yrjö Leikola, kauppalan lääkäri

• Aili Österman, rouva

• Max H. van der Pals, FT, maanviljelysneuvos, suojeluskunnan päällikkö

Max ja Sara van der Pals olivat hankkeen käynnistäjät ja sen organisatoriset sekä taloudelliset johtohahmot. Max ymmärsi lakkautettavan suojeluskunnan tilanteen kiireellisyyden; Sara johti paikallista Lotta Svärd -osastoa ja ohjasi varoja säätiön perustamiseen.

3. Säätiön alkuperäinen tarkoitus (1944)

Perustamissääntöjen mukaan säätiön tehtävä oli:

“tukea Lohjan kauppalassa ja maalaiskunnassa asuvien taloudellisesti varattomien sekä henkisesti tai ruumiillisesti heikkojen lasten toimeentuloa, kehitystä ja opiskelumahdollisuuksia.”

Avustustoiminta 1940–1960-luvuilla

• Joulupaketteja ja ruoka-avustuksia perheille.

• Raha-avustuksia koulunkäyntiin.

• Myöhemmin (1960-luvulta alkaen) lukio- ja kauppaoppilaitoksen opintoapurahoja.

Avustukset jaettiin täysin anonyymisti “Tuntematon lahjoittaja” -nimellä yli 50 vuoden ajan.

4. Toiminnan kehitys tiivistettynä

1940–1960-luku: Hiljainen vaihe

• Avustukset annettiin viranomaisten kautta.

• Säätiö pidettiin tarkoituksella "näkymättömänä" poliittisen tilanteen vuoksi.

• Ensimmäiset opintoavustukset 1960-luvun puolivälissä.

1970–1990-luku: Sijoitusvarallisuuden kasvu

• Säätiö sijoitti pitkäjänteisesti: mm. Oy Nokia Ab ja Oy Lohja Ab.

• 1990-luvulla salkku kasvoi nopeasti.

• Säätiöstä tuli yksi Lohjan merkittävimmistä yksityisistä lahjoittajista.

• 1999–2002: merkittävä veroriita; hallinto-oikeus vahvisti säätiön yleishyödyllisyyden → päätöksestä tuli alan valtakunnallinen linjaus.

2000–2015: Avoin vaihe ja laajentuva tuki

• Säätiö alkoi käyttää virallista nimeään avoimemmin.

• Avustuksia myönnettiin mm.

  • Lohjan lukio, Luksia, Laurea, musiikkiopisto,

  • Apuomena ry, kulttuuripajat (Sosped),

  • varusmiesten palkitseminen,

  • lottaperinnehankkeet ja kotiseututyö sekä

  • Suurhankkeet: Sinivalkoinen Lohja -kirja, sairaalan ultralaitteet jne.

5. Nykyinen tehtävä (2015–)

Säätiö alkoi käyttämään arkikielessä lyhennettyä nimeä: LNL-säätiö ja verkkotunnus lnls.fi. Säätiön toimintaa päivitettiin vastaamaan nykyajan tarpeita, alkuperäistä tarkoitusta unohtamatta.

Säätiö tukee

• lohjalaisten lasten ja nuorten aineellista, henkistä ja terveydellistä hyvinvointia,

• opiskelu- ja kehittymismahdollisuuksia sekä

• yksilöitä, yhteisöjä, oppilaitoksia ja projekteja.

Toiminnan peruslinjat

• Säätiö pyrkii laajentamaan avustusten kohderyhmiä ja kasvattamaan jaettavien avustusten kokonaismäärää.

• Avustusten painopiste:

  • vähävaraiset,

  • syrjäytymisvaarassa olevat sekä

  • lohjalaiset opiskelijat.

Sijoitusperiaatteet:

• pitkä aikajänne,

• tasainen hajautus

• turvalliset ja likvidit sijoitukset sekä

• matala kulutaso ja tehokas hallinto.

6. Hallitus ja avainhenkilöt

Puheenjohtaja

Nina van der Pals (2015–)

Varapuheenjohtaja & asiamies

Jukka Leikola (asiamies 2014–, varapj. 2015–)

Hallituksen jäsenet

• Timo Leikola

• Topi Loimu

• Meri Loimu

• Lea Peltomaa

Hallituksessa jatkuu edelleen perustajaperheiden – van der Pals, Leikola ja Loimu (perustaja Candolin) – monipolvinen osallistuminen säätiön toimintaan.

Lue lisää säätiön historiikistä: Tuntematon lahjoittaja